Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Kulkurin matka

Eräänä iltana vanha mies koiransa kanssa olivat ohikulkumatkalla yhden vanhan pikkukylän poikki. Asukkaita oli puolisentoista tuhatta. Ohikulkija oli yksinasuva kulkuri, joka vaeltelee kylistä toisiin sekarotuinen koira seuranaan. Kylässä vaikutti olevan hyvin levoton meininki, kuin villissä lännessä konsanaan. Mies ja koira saapuivat pääkadun alkuun, jonka poikki heidän oli tarkoitus kulkea. Pian heidän ohitseen juoksi mies, jolla oli musta laukku käsissään ja hänen perässään tuli huutava nainen, joka käski juoksijaa pysähtymään, sekä palauttamaan laukkunsa. Pian nuo kaksi katosivat miehen näköpiiristä ja hän, sekä uskollinen koiransa jatkoivat matkaansa rauhallisesti eteenpäin. Kohta he havaitsivat oikealla ojan toisella puolella olevan vajan luona pari pikkupoikaa, jotka olivat selkeästi ilkeyksiä tekemässä. Ilmaan tulvahti vahva bensiinin tuoksu ja hetken kuluttua vaja leimahti tuleen. Joku pariskunta kuului soittavan hätäkeskukseen: ''Hei, täällä olisi jälleen yksi ilkiteko...'', muuta puheesta ei enää kuulunut.

Vanha pari, mies ja koira, jatkoivat matkaansa tuossa pienessä levottomassa kylässä. Ilta oli synkkä ja katuvalot loistivat himmeinä pääkadun yllä. Taloissa oli verhot ikkunan edessä, vain harvoin saattoi huomata jonkun verhon heilahtavan merkiksi siitä, että joku katsoi ikkunasta ulos, mutta nopeasti sekin verho muuttui liikkumattomaksi. Jossain taustalla kuului hälytysajoneuvojen pillien ulinaa, välillä iso määrä poliisiautoja kulki miehen ja koiran ohitse siniset valot välkkyen. Yhtäkkiä heidän vasemmalla puolellaan kuului askelia, kun joku hiippaili talojen nurkilla. Valopylvään alla tuon hiippailijan kasvoiltaan pystyi huomaamaan pelle naamion. Se päässään hän hiippaili yhden talon ikkunan alle ja koputti lasiin terävästi. Verho ei kuitenkaan liikahtanut lasin edestä mihinkään, ja hiippailija siirtyi seuraavan uhrinsa pariin.

Mies ja koira pääsivät ihan kylän reunamille. Siellä he havaitsivat jonkun lyövän toista, tappelun huudot kaikuivat ilmassa. Pian äänet kuitenkin muuttuivat juoksuaskeliksi, kun poliisit pääsivät taappelijoiden jäljille. Toisella suunnalla taas näkyi himmeän lampun valossa pari hämäräveikkoa, ja rahaa liikkui heidän välillään. Pian toinen nosti hupun päähänsä ja lähti matkoihinsa, toinen jäi vielä odottelemaan. Kylästä poistuttuaan mies tokaisi koiralleen: ''Jaa-a, tällaista ei joka päivä näekään''.

Alkuperäinen julkaisupaikka

©2019 Nᴏᴡʜeʀe - suntuubi.com